Ennakoivia, ylläpitäviä ja huolehtivia vinkkejä

Kokosimme tähän osuuteen vinkkejä ja vihjeitä siitä, kuinka jokainen meistä voi pienillä ja yksinkertaisilla asioilla vaikuttaa ilmastomuutoksen kehittymiseen sekä vesi- ja meriluonnon säilymiseen. Alussa esittelemme muutamia faktoja, sen jälkeen 15 keinoa vesi- ja meriluonnon säilyttämiseksi, 7 vinkkiä kesälomailijalle ja viimeiseksi 7 vihjettä siitä, kuinka kesälomasta voi ympäristöä kunnioittaen nauttia Kotkan kaupungissa.

Ilmastomuutos on tosiasia – me voimme kuitenkin vaikuttaa siihen

Vaikka ilmasto itse onkin jatkuvasti muuttuvassa tilassa oleva systeemi, on ihminen toiminnallaan nopeuttanut siinä tapahtuvia muutoksia. Ilmasto on systeemi, joka on hyvin herkkä erilaisille muutoksille. Ilmastomuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympäristöuhka.

Keskilämpötilan arvioidaan nousevan

Suomen keskilämpötilan arvioidaan nousevan pahimmillaan jopa 7 astetta vuoteen 2080 mennessä – eniten talvisin ja öisin. Joulu-helmikuun välisen ajan keskilämpötilan arvioidaan nousevan 4-7 astetta. Sadannan odotetaan pahimmillaan lisääntyvän 40 % ja kohdistuvan erityisesti talviaikaan.

Vuosi 2020 on lähempänä. Vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä alennettaisiin välittömästi, Suomen ilmaston arvellaan lämpenevän vuoteen 2020 mennessä 1-3 astetta.

Vaikutus: jos Suomen keskilämpötila nousee seitsemällä (7) asteella, tulee Sodankylässä olemaan lämpimämpää kuin Helsingissä nyt (2008). Minimissään lämpötilan arvioidaan muuttuvan Sodankylässä samankaltaiseksi kuin Tampereella – tällöin lämpötilan kohoaminen on vain 4 astetta. Lämpötilan nousulla on suuri vaikutus kasvistoon ja eläimistoon: suomalaiselle luonnolle ominaiset kasvit ja eläimet uhkaavat hävitä ja niiden tilalle tulee uusia kasvi- ja eläinlajeja, joita meillä ei aiemmin ole tavattu. Lintujen kevätmuutto aikaistuu ja mm. perhoset ja siilit leviävät pohjois-Suomeen. Lohi, taimen ja nieriä puolestaan uhkaavat taantua. Tulokaslajit syrjäyttävät omat lajimme ja ympäröivä asuin- ja vapaa-ajanluontomme muuttuu erilaiseksi.

Lisätietoa, mm.: www.finessi.info ja www.ilmasto.org

Merenpinnan korkeus nousee

Merenpinnan nousemisen aiempaa korkeammalle muista kuin maanjäristyksistä johtuen arvioidaan olevan ilmiö, johon ihmisen vaikutus on suurempi kuin 50 %, eli: oma toimintamme suurella todennäköisyydellä vaikuttaa mm. jäämassojen sulamiseen ja talviaikaan lisääntyviin sateisiin, jotka ovat eräitä merenpinnan korkeuden vaihteluun vaikuttavia tekijöitä (www.fmi.fi). Merenpinnan korkeuden on arvioitu nousevan 0,1 – 0,9 m vuoteen 2050 mennessä (www.fimr.fi).

Vaikutus: merenpinnan nousulla on suora vaikutus mm. rannikkoalueiden ja –kaupunkien rakentamiseen. Tällä hetkellä rakennettavien asumusten käyttöiäksi lasketaan n. 50 – 100 vuotta – tähän suhteutettuna merenpinnan odotettu kohoaminen on syytä huomioida jo nyt sekä rakennusten sijoituspaikassa että niissä käytettävissä materiaaleissa, esim. seinä- ja kattopinnoitteissa sekä perustusrakenteissa.

Lisätietoa, mm.: www.fmi.fi ja www.fimr.fi ja www.rakli.fi

Itämeri

Itämeren merenpinnan kokonaisnousun arvioidaan olevan sama kuin valtamerien (0,1 – 0,9 m). Ei vain merenpinnan nousun, vaan myös vedenkorkeuden vaihteluiden arvioidaan kiihtyvän. Lisääntyvä sateisuus, tuulet ja myrskyt sekä talviajan vähentyvä jääpeite voimistavat vedenkorkeuden lyhytaikaisia vaihteluita.

Itämeren tilaan vaikuttavat myös maa-alueilla lisääntyneet sateet: tulvien ja sateiden myötä Itämereen laskevien jokien suolaton vesi laimentaa Itämeren pintavettä ja lisää pinta- ja pohjaveden suolaisuusmäärän eroa. Tämä vaikeuttaa hapen kulkeutumista pohjanläheiseen vesistöön ja pahimmillaan tappaa alimpien kerrosten elimistöä.

Vaikutus: Itämeren pohjan happikato laajenee, vapautuvan fosforin määrä lisääntyy, keskikesän sinilevälauttojen esiintymistiheys kasvaa ja meren hyöty- sekä virkistyskäyttö vaikeutuu. Haju- ja esteettiset haitat lisääntyvät rehevöitymisen myötä. Asuinviihtyvyys rannikkokaupungeissa kärsii. Kala- ja eliölajisto Itämeressä muuttuu.

Lisätietoa, mm.: Itämeriportaali (www.fimr.fi) ja www.maretarium.fi

Vielä voit vaikuttaa

Ilmastomuutosta ei voi enää peruuttaa, mutta sen etenemisnopeuteen ja suuruuteen on vielä mahdollista vaikuttaa. Seuraavassa esittelemme muutamia keinoja, joilla ilmastomuutoksen kielteisiä vaikutuksia voi kukin omalla kohdallaan minimoida ja myönteisiä hyödyntää:

15 pientä ja yksinkertaista keinoa vesi- ja meriluonnon ylläpitämiseen

  1. Ajantasainen ja oikea tieto: hae tietoa vesi- ja meriluonnon ylläpitämisestä. Sitä saat oman asuin- ja mökkikuntasi ympäristöviranomaisilta ja eri yhdistyksiltä. Vain riittävä ja ajantasainen tieto pystyy kertomaan sinulle mieltäsi painavan vesialueen nykytilan ja sen, kuinka merkittäviä omat valintasi ovat mökkijärven, -lammen tai Itämeren kunnon kannalta.
  2. Viemäröinti kuntoon: toimiva ja riittävän tehokas viemäröintiverkosto on vesistöjen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen perusedellytys. Jos vapaa-ajan asunnollasi on käytössä vanha viemäröintijärjestelmä, kysy kuntasi ympäristöviranomaisilta mahdollisuuksia sen korjaamiseksi. Toimiva kaivojärjestelmä ehkäisee sauna- ja pesuvesien valumisen vesistöön ja vesistön rehevöitymistä.
  3. Kuivakäymälä sijoituspaikka: älä rakenna kuivakäymälää 40 m lähemmäs vesirajaa. Käymälän alustan tulee olla tiivis ja jätteet tulee johtaa tiiviiseen säiliöön, josta ei muodostu valumia. Riittävän usein tapahtuva tyhjentäminen lisää asioimisviihtyvyyttä ja jätteiden kompostointi takaa riittävän käyttömullan tontille myös tulevina vuosina.
  4. Vie lapset ja itsesi luontokouluun: luonto- ja ympäristökouluissa opitaan mm., kuinka vesiluontoa kunnioittava – kestävän kehityksen mukainen ajattelutapa siirretään arkipäivän elämään. Luontokouluissa nämä tärkeät asiat käydään läpi pelien, leikkien ja tutkimusten avulla. Luonto- ja ympäristökouluja järjestetään lähes kaikissa suomen kunnissa. Kysy lisää oman asuin- tai lomakuntasi kouluviranomaisilta tai osoitteesta www.luontokoulut.fi.
  5. Kysy tukea vesienhoitoon: käynnistä oma ympäristöhanke lähivesistösi tilan pelastamiseksi tai liity järjestöön/yhdistykseen, joka huolehtii mökkijärvesi tai –lampesi tai Itämeren hyvinvoinnista. Olet mukana tärkeässä työssä, jonka avulla myös lapsesi pääsevät nauttimaan sinulle tutusta ympäristöstä – samalla teet myös itsellesi merkityksellisen päätöksen.
  6. Vältä ruoppausta: ruoppaaminen muuttaa vesiluontoa. Se ei koskaan ole vaikutuksetonta. Sameutumisen lisäksi ruoppaamiseen liittyy öljyvuotojen riski. Jos ranta tai penger on kuitenkin ruopattava, edellytä että ruoppauksessa käytettävien työkoneiden hydrauliikkajärjestelmässä käytetään biohajoavaa öljyä.
  7. Suosi pientareita ja niiden kasvillisuutta: tehokkuusvaatimuksen myötä ojanpientareet ja niiden kasvillisuus uhkaa hävitä. Jättämällä ojien ja jokien varsille viherkaistaleita ja aktivoimalla niiden visuaalista ilmettä teet ympäristöstäsi kauniin ja ehkäiset pintavesien valumista suuriin vesistöihin ja Itämereen johtaviin jokiin.
  8. Ongi ja kalasta verkoilla: roskakalojen (esim. pasuri, sorva ja särki) aktiivinen kesäkalastus ylläpitää järven kuntoa ja antaa elintilaa kaloille, jotka eivät vaaranne vesistön tulevaisuutta (esim. ahven). Kalastus on mukava koko perheen kesäharrastus josta myös perheen kissa pitää.
  9. Ilmareikien poraaminen jäähän: kovilla ja pitkäkestoisilla pakkasilla etenkin pieniin järviin ja lampiin kannattaa porata reikiä vesistön ilmastamiseksi. Rei´illä ehkäistään happikatoa ja siitä muodostuvaa rehevöitymistä.
  10. Vähennä vauhtia: veneen moottori nostaa veden pohja-ainesta pintaan ja aiheuttaa ranta-alueille aaltoja. Kova vauhti kasvattaa peräaaltojen kokoa ja murentaa rantapenkereitä. Vähentämällä vauhtia ehkäiset mm. veteen valuvan maa-aineksen ja pohjasta nousevan pohja-aineksen aiheuttamaa samentumista
  11. Kohtuus kaikessa – myös laiturin koossa: itse tehty laituri on monen miehen unelma, mutta sen mitoituksella voi olla merkitystä vaimon lisäksi myös vesiluonnolle. Suuri laituri toimii pahimmillaan aallonmurtajan kaltaisena rakenteena ja voi aiheuttaa veden luontaisille virroille suuria muutoksia. Suuri laituri vaatii myös suuret tukirakenteet, jotka voivat osaltaan muuttaa vesirajaa. Välttääksesi naapurikinaa ja jälkipyykkiä, selvitä ennen laiturin rakentamista kuntasi rakennusviranomaisilta, millaisia ohjeita he antavat verirakentamiseen tonttisi ympäristössä.
  12. Mattojen pesu: mikä onkaan mukavampaa kuin mattojen peseminen auringon alla laiturilla mäntysuovan tuoksuessa ympärillä! Matoista irtoava lika ja aines sekä pesuaineista veteen vapautuvat ravinteet kuitenkin osaltaan kuormittavat vesistöä. Nimittäin: Suomessa on n. 470 000 kesämökkiä. Arvioidaan, että niistä 350 000 sijaitsee vesistöjen yhteydessä. Omat 4 pestyä mattoa eivät tunnu liikakuormitukselta, mutta jos jokaisessa mökissä pestäisiin sama määrä mattoja, olisi pestyjen mattojen kokonaismäärä jo 1 400 000 kpl. Tällä määrällä on jo vaikutusta vesiympäristöön. Siksi: rakenna matoille oma pesupaikka väh. 20 m päähän vesirajasta joko niin, että pesuvesi imeytyy ja suodattuu maaperään tai niin, että pesuvesi valuu omaan sakokaivoonsa. Tai käytä kuntien yleisiä matonpesupaikkoja – tapaat siellä tuttuja ja uusia ihmisiä!
  13. Siivoustalkoot luovat yhteishenkeä: kesämökkikunnissa yleiset uimarannat roskaantuvat helposti. Jos havaitset, että ympäristösi vesistö roskaantuu, ole rohkea, kerää ihmisiä yhteen ja järjestä siivoustalkoot yhdessä kuntasi ympäristöviranomaisten kanssa. Teette yhdessä ympäristöstänne viihtyisämmän ja pidätte yllä asuinympäristöänne myös lapsillenne.
  14. Ankkurointipaikat: ankkurointi tuhoaa aina vesiluontoa. Hyödynnä merkittyjä ankkurointialueita.
  15. Älä ylimaalaa: venettä ei tarvitse maalata joka vuosi. Maalit ovat lisäksi voimakkaita ja sisältävät veteen liukenevia metalleja, jotka tuhoavat pohja-alueita. Joskus pesu painepesurilla riittää. Jos vene on kuitenkin maalattava, maalaa se eri värillä kuin aiemmin. Näin havaitset seuraavana vuonna ne kohdat, jotka oikeasti vaativat paikkamaalausta.

Vaikutus: nämä keinot eivät ole käskyjä tai vaatimuksia – ne ovat yksinkertaisia vinkkejä siihen, kuinka jokainen meistä voi pitää huolta oman vesi- ja meriympäristönsä hyvinvoinnista ja huomisesta omalla käyttäytymisellään ja elämäntavoillaan.

Lisätietoa, mm.: www.ymparisto.fi, www.aaltojenalla.fi, www.maretarium.fi, www.luontoliitto.fi, www.sll.fi ja www.pidasaaristosiistina.fi

7 vinkkiä kesälomailijalle

  1. Vie pyörät vapaa-ajan asunnolle: mökkikunnan tai -kylän lähikauppaan tulee helposti lähdettyä autolla, vaikka matka taittuisi helposti kävellen tai pyörällä. Pyöräilemällä tai kävellen arkipäivän asiat hoituvat näppärästi, pidät itsestäsi huolta, nautit puhtaasta suomalaisesta ilmasta ja rentoudut. Säästät samalla rahaa pitemmille matkoille ja opit tunnistamaan, milloin auton käyttö todellakin on tarpeetonta.
  2. Lajittele: lajittele roskat myös vapaa-ajan asunnolla. Kaupungissa viet todennäköisesti hajoavat jätteet omiin astioihinsa ja paperit omiinsa – saman voit tehdä myös mökillä pienemmässä mittakaavassa. Jokaisesta kunnasta löytyy myös ongelmajäteasema, jonne voit toimittaa muuhun jätteeseen kelpaamattomat roskat. Pidät huolta omasta mikroympäristöstäsi ja kunnioitat myös niiden ympäristöä, jotka asuvat mökkipaikkakunnallasi vuoden ympäri (ks. www.roskajoukko.com)
  3. Kompostoi: hajoava jäte kannattaa kompostoida. Kompostoimalla saat multaa kasvimaalle ja muihin istutuksiin. Vähennät pakkausmuovien määrää ostomullan tarpeen vähentyessä ja omaa jätekuormitustasi, joka kohdistuu paikalliseen jätehuoltoon.
  4. Poista energiasyöpöt kodinkoneet: mökille siirretään yleensä ne kodinlaitteet, jotka korvataan kaupunkikodissa uusilla. Vanhojen laitteiden energiankulutus on pääsääntöisesti uusia suurempaa ja paloturvallisuus heikompaa. Tee ekoteko: uusi vanha jääkaappi tai pakastin energiankulutusmerkillä varustetulla uudella. (ks. www.motiva.fi)
  5. Osta palveluita – älä tuotteita: kuulostaa ehkä oudolta, mutta se, että ostat klapisäkkisi paikalliselta yrittäjältä, joka tuo sen mökillesi, on ympäristöystävällisempää kuin hankkia kallis klapinippu lähimmältä liikenneasemalta. Ylläpidät paikallista yrittäjyyttä, lisäät näin mökkikuntasi palvelutasoa ja asumisviihtyvyyttä ja vältät massavalmistuksen johdosta syntyvää, laajalle ulottuvaa energiankulutusta.
  6. Tiivistä ikkunat ja nurkat: etenkin vanhat vapaa-ajan rakennukset ovat usein huonokuntoisia eikä niiden tekniseen kuntoon kiinnitetä suurta huomiota. Muistelepa, miksi kaupunkiasunnossa halusit ikkunat tiivistettäväksi tai miksi kiinteistöhuoltoyhtiö paikkasi talon kivijalan halkeamat. Niin – samat asiat pätevät myös mökillä. Tiiviit ikkunat ja saumat vähentävät energiankulutusta ja näkyvät myös kukkarossa. Jos et itse pysty tätä tekemään, niin mökkikunnastasi löytyy pätevä ammattilainen, joka sen tekee puolestasi.
  7. Vieraile suoramyyntitilalla: jokaisesta kunnasta löytyy suoramyyntitila, josta voit ostaa ruoanlaiton raaka-aineet ilman ylimääräisiä pakkauksia ja pitkiä logistiikkaketjuja.

7 vihjettä kesäänsä Kotkan kaupungissa viettävälle

  1. Vähennä autoilua: nauti Kotkan kauniista kaupungista jalkaisin tai polkupyörällä liikkuen. Vähennät ilmakehälle vaarallisia päästöhiukkasia ja muista päästökuormituksia. Lisäät samalla omaa hyvinvointiasi ja herkistät aistejasi havainnoimaan mahdollisia muutoksia.
  2. Nauti lähiruoasta: torit, kauppahallit ja vähittäiskaupat tarjoavat mahdollisuuden hyödyntää lähiruokaa tuottavien yritysten palvelutarjontaa. Lähiruoka on tuotettu Kotkan seudulla, siinä on pyritty hyödyntämään oman alueen raaka-aineita ja sen logistiikkarakenne on kevyt ja ympäristöä kunnioittava. Ilmaan päätyy vähemmän pakokaasuja ja…
  3. Käytä ostoksilla kauppakassia: ostosreissulla kerta toisensa jälkeen mukana kulkeva oma kauppakassi on hämmästyttävän ympäristöystävällinen teko. Kauppakassin voit helposti tehdä itse ylijäämäkankaasta tai hankkia valmiin kauppakassin. Vähennät näin muovin kulutusta ja sen valmistamiseen tarvittavaa uusiutumatonta raaka-ainetta.
  4. Vältä ylimääräisiä pakkauksia: valitse ostoskassiin ja/tai -kärriin vain kevyesti pakattuja tuotteita. Irtotiskistä ostetut vihannekset, juurekset ja muut kasvikset eivät tarvitse välttämättä erillisiä pusseja, vaan hintalappu pysyy myös lantun kyljessä. Vähennät näin kaatopaikkojen kuormitusta ja maaperään imeytyviä haitallisia aineista.
  5. Osta vain tuotteita, joita todella tarvitset: kesän viettäminen kaupungissa on nautinnollista. Osta tuotteita vain se määrä, jonka todella tarvitset. Osoitat esimerkkiä myös muille, ja pitkällä tähtäimellä autat myös kauppiasta varastoimaan tuotteita juuri kuluttajien tarvitsema määrä. Liikut kaupungilla useammin ja nautit kauniin kesäisestä Kotkan kaupungista.
  6. Kokeile soutuvenettä: vuokraa soutuvene, kanootti tai kajakki. Lihaskunnon lisäksi kasvatat alueellista tietämystäsi, näet paikkoja, joita et tiennyt olevan olemassakaan ja vähennät osaltasi melu- ja muita ympäristöhaittoja.
  7. Vie roskat roskakoriin: jäätelö maistuu kesällä ja mehu kuumana päivänä. Liikkuessasi ulkona vie roskat roskakoriin tai muihin niille tarkoitettuihin paikkoihin. Jos näet roskan nurmikolla tai veden pinnalla, poimi se roskakoriin ja toivo, että myös muut ymmärtäisivät olla yhtä fiksuja kuin sinä. Teet itsellesi hyvän mielen, vähennät mm. asuinympäristöösi kohdistuvaa kuormitusta ja näytät esimerkkiä lapsille.

Lopuksi

Ennakoimalla, ylläpitämällä ja huolehtimalla meistä jokainen voi tehdä päätöksiä, jotka tuntuvat pieniltä mutta joilla kertautuessaan voi olla merkittäviä vaikutuksia ilmastomuutoksen ehkäisemisessä sekä vesi- ja meriluonnon säilymisen puolesta. Me Kiinteistöpalvelu Mikko Pirisellä otimme vuoden 2008 teemaksi ilmastomuutoksen ehkäisemisen omassa työssämme ja aiomme toteuttaa hyväksi havaitsemiamme – joskus hyvinkin yksinkertaisia - toimenpiteitä myös tulevina vuosina kiinteistönhoidon ja siivoustoimen kohteissamme.

Hyvää kesää 2008 kaikille kotkalaisille!

Kiinteistöpalvelu Mikko Pirinen Ky:n henkilökunta